Oli liian vaaleaa
Pitkään vallalla ollut valkoinen sisustustyyli on alkanut jurpia. Mä en nyt puhu siitä yleisesti ilmoilla olleesta kokovalkoisesta sisustustyylistä, vaan omasta asennoitumisestani kerrostalokotieni seiniin. Aloin muistelemaan menneitä asuntojani - Hietalahdenkadulla, Mechelininkadulla, Tapanilassa, Viikinmäessäkin - suurin osa seinistäni on aina ollut vitivalkoisia.
Tässäkin kodissa sohvalla istuessani näin vielä viime viikolla edessäni räikyvänvalkoisen seinän, jolle aurinko paistoi kolmesta isosta ikkunasta. Se oli niin valkoinen, että melkein häikäisi. Nyt seinä on maalattu vaaleaksi, muttei valkoiseksi. Ihan huomattava ero tilan tunnelmassa noin pienellä tvistillä. Katso nyt vaikka tota katon rajausta. Se aiempi vaalea oli todella vitivalkoinen. Kaikissa valoissa tilan yleisilmettä katsoessa ei nää eroa entiseen, mutta siinä miten nätisti valkoiset kalusteet piirtyvät tota seinää vasten, huomaa ison eron. Nyt täällä on paljon rauhallisempaa. Sävy on hillitty ja tyylikäs.
No mikä maali?
Me päädyttiin käyttämään hommassa saman firman maaleja, jolla Tyynelän ulkoseinät viime vuonna maalattiin (siitä projektista löydät lisää juttua tunnisteen "pihalla" takaa). Virtaselta on nyt tullut uusi tuote - vesiohenteinen pellavaöljymaali sisäkäyttöön ja me saatiin sitä testiin. Tuote on ehkä vähän erehdyttävästi nimetty Paneelimaaliksi, vaikka sitä voi käytää myös kivi- ja kyprocseinien maalaamiseen. Mä päädyinkin varmistamaan firman toimitusjohtajalta, että tuote on sitten varmaan sopiva myös tähän hommaan.
Tunnelmat ensimmäisen maalikerroksen jälkeen
Vähän jännityksissä me alettiin hommiin. Omista aiemmista tavoista poiketen me tehtiin tällä kertaa suojaukset ja teippaukset erityisellä huolella. Vissiin säästyttiin monelta harmilta ja kiroilua kuului tällä kertaa tavallista vähemmän, vaikka maalia roiskui sumutinpullomaisena sateena seinän eteen lattialle. Seinän eteen oli levitetty suojapaperirulla.
Itse tuote oli kelpo tavaraa. Tämä maali ei haise pahalle. Sen haju muistuttaa lähinnä kalkkimaalia tai kosteata laastia. Tää on mulle erittäin tärkeä homma, kun ne pistävän lemuiset muovimaalit ahdistaa. Pystyinkin oleskelemaan samassa tilassa ihan ok, kun ikkunat asunnosta oli auki.
Maalatessa alku oli todella helppo. Maali tuntui oikein hyvin levittyvälle. Sitten alkoi huolestuttaa, tuleeko jäljestä kuivuessa epätasainen. Huomasimme, ettei tämän maalin kanssa ei voi toimia niin, että vetää ensin koko huoneen reunat ajaajalla / telalla. On parempi maalata eteenpäin kohta kerrallaan, ettei jää nopeasta kuivumisesta johtuvia jälkiä. Maali meinaan kuivui samalla tavalla, kun kalkkimaalit - todella nopeasti ja hyvin epätasaisesti. Se kuumotti meitä edetessämme pitkää seinää pitkin kohti keittiötä. Jäisikö se noin? Millainen olisi lopputulos? Kannattiko tämä ollenkaan?
Ilta-auringon laskettua me odoteltiin vähän epäselvissä fiiliksissä. Vaikka tuotteen kuivumisaika on hämmästyttävän lyhyt, niin me päätettiin jatkaa vasta aamulla.
Tunnelmat ja lopputulos toisen kerroksen jälkeen
Aamulla Janne veti seiniin toisen kerroksen. Kuivumisaikana jälki oli taas todella laikukasta. Maali todella kuivuu kalkkimaalimaisesti ikäänkuin vetäytyen ja seinät näyttivät siltä, kun telan varressa olisi ollut ala-asteikäinen. Olisi naurattanut, jos ei olisi huolestuttanut. Lopputulos oli kuitenkin aivan priimaa ja mun helpotukseksi saatiin huomata, että huoli oli ollut täysin turha.
Erityisenä bonuksena täytyy mainita, että toi tän maalin jättämä pinta on aivan ihana. Paljon parempi verrattuna meidän aiemmin käyttämiin perusrautakaupan maaleihin. Se on silkinhimmeä, luonnollinen ja sopii erityisesti tähän puuteriseen sävyyn erinomaisesti. En voisi tyytyväisempi olla.
Nyt jo ihan innolla odotan makuuhuoneen ja vessan maalaamista.
Ne purkit jo odottelee tuolla komerossa.
Onneksi on loma.
Vielä pari vinkkiä
Tälle maalille sopii varmasti hyvin työskentely siveltimen kanssa, koska se levittyi hyvin ja käyttäytyi aiemmin käyttämieni kalkkimaalien tapaan. Me kuitenkin telattiin seinät, koska pinta-ala oli suuri.
Mitä ikinä maalaat - älä pihistele maalarinteipin kanssa. En ikinä olisi uskonut, että niissä on noin huomattavia laatueroja. Me käytettiin tätä ja sillä sai aikaan erittäin terävät rajat, eikä lainkaan valumia. Lisäksi se oli todella helppo irroittaa. Katon rajastakin lähti pitkinä pätkinä ihan maastakäsin vetäen ja ilman tahmajälkiä.
Tälle maalille sopii varmasti hyvin työskentely siveltimen kanssa, koska se levittyi hyvin ja käyttäytyi aiemmin käyttämieni kalkkimaalien tapaan. Me kuitenkin telattiin seinät, koska pinta-ala oli suuri.
Mitä ikinä maalaat - älä pihistele maalarinteipin kanssa. En ikinä olisi uskonut, että niissä on noin huomattavia laatueroja. Me käytettiin tätä ja sillä sai aikaan erittäin terävät rajat, eikä lainkaan valumia. Lisäksi se oli todella helppo irroittaa. Katon rajastakin lähti pitkinä pätkinä ihan maastakäsin vetäen ja ilman tahmajälkiä.
Maali: Virtasen Paneelimaali
Sävy: Talkki