Mä haaveilen puolipaneeleista. Tassuammeesta. Suihkuseinästä. Kauniista tapetista paneelin päällä. Keräsin Pinterestiin inspiskuvia. Erilaisia suunnitelmia pallotellessani tulin siihen tulokseen, ettei meillä ole laittaa tähän niin paljon rahaa. Pienemmällä pitäisi pärjätä.
No me mietittiin sitten miten tonne saisi edes vähän freesimpää ilmettä. Vähemmän värejä ja selkeyttä. Myönnetään - se viime vuotinen mintunvihreä oli VIRHE!! Sitä Janne aavisteli jo aiemmin, mutta jostain syystä mun piti saada ne purkin pohjat tohon tuhlattua. Oli se fiilis, että jotain on tehtävä ja heti, enkä jaksanut odottaa. Olisi vaan pitänyt kuunnella sitä, jolla on paremmat hermot. Alkuräpiköinnin jälkeen kypsyteltiin vuoden verran sitä, millainen kylpyhuone tulisi olemaan.
Kevät talvella tein ensimmäisen liikkeen - ostin verkkokaupasta ne remontin kalleimmat elementit - hanat. Halusin jotain muuta, kun kromia. Vaihtoehtoja ei tähän tarkoitetulla budjetilla ollut useita, joten ostin Granan Rosa-sarjan pesuallashanan ja perussuihkun. Niissä on sopivasti sitä fiilistä, mitä hain. Ja hinta ei ollut ihan Tapwellin tasoa. Tässä siis pihistettiin sekä hinnassa, että toiveissa. No allas sitten - sitä me yritettiin enemmän ja vähemmän aktiivisesti etsiä käytettynä tuossa talven mittaan. Kaikki kierrätyskeskusten altaat olivat seinään tai jalalla asenettavia. Tämä löytyi sitten Bauhausista. Parin kympin kierrätetyn sijaan jouduttiin panostamaan pari sataa.
Keväällä haettiin kaupoista pitkiä tasoja. Sellaisia, että myös pesukone jäisi tason alle piiloon. Paikallisessa keittiö/kylpyhuoneliikkeessä hinta-arvioksi puiselle työtasolle annettiin 500-700€. Hyvä etten pyörtynyt. En hinnan vuoksi, vaan siksi, että Janne jäi vielä kohteliaasti tiskille ottamaan vastaan esiteltyjä esitteitä ja kirjallista tarjousta. Pihalle päästyämme pyysin ajamaan vastapäiseen rakennustarvikeliikkeeseen. Liimapuinen työtaso maksoi siellä mittaanleikattuna 70€. Hintaeroa ajatellessani päätin, että on aivan sama, vaikkei se varsinaisesti olekaan tähän tarkoitettu. Se on sama miten kauan se käytössä priimana kestäisi. Otimme riskin ja siinä sen nyt vahattuna lepää. Piti pihistää. Tosin tässä tilanteessa ulkonäkökin on edullisemmassa mieluisampi.
Kaapin oviin maalasin viime viikonloppuna samaa kalustemaalia, kun keittiössä (Tikkurilan väri "Laasti") ja kahvat maalasin spraylla. Niihin ei onneksi tarvinut tehdä muita muutoksia. Peili on kirppislöytö Salon Aarresaaresta.
Janne on tekemässä vielä kotelointia avohyllyn vieressä kulkeville putkille ja vaneriseinää yläkaapin päätyyn. Sillä saa feikattua kaapin ilmettä vähän samaan tyyliin, kun taso on. Myös silikonit saumoihin on laittamatta. Mä meinaan vielä suhauttaa suihkun peitekilvet ja sitten lukita tämän projektin. Nyt se on niin hyvä, kuin siitä ilman kaakelointia saa. Pääasia on, ettei se imaissut tonneja kahisevaa, eikä sisään kävellessä enää silmiä särje.
pssst. saumahommiin oli hyvä se Saumafix.