Ilma viilenee. Ajatuksin siitä, että alan kaatamaan teevettä siitä läikyttävästä, sottaavasta, holtittomasta, nokallisesta, mukakätevästä pikkukattilasta tympii. Siskokin samojen ongelmien äärellä. Kunnes kesken meidän kirppiskierroksen se sen sanoo - ostetaan vanhat kahvipannut. No niinpä!
Miksi kukaan ei ole kertonut mulle aiemmin miten kätevä se on. Lämpenee hellalla hetkessä ja on kaataessa kätevä. Ei sentään vihellä. Näin kauniin löysin Tyynelään. Toimii siellä loistavasti. Samalla kirppisreissulla löysin kaupunkikotiin toisen. Syksy saa tulla. Onni on muuten joskus hyvin pienestä kiinni.