Minulla on tänään ollut päivä, jona olen herkistynyt maailman ongelmien kanssa. Olen istunut pala kurkussa ja katsonut videota Valtterista.
Olen vihannut ihmisiä.
Ja vähän rakastunut yhteen pieneen ja silmälasipäiseen.
Toinenkin uutinen osui tänään minuun. Erilainen, mutta myös sellainen, jota lukiessa saattaa tuntea inhoa välinpitämättömiä oman navan tuijottelijoita kohtaan. Voitteko te kuvitella 1500 kertakäyttöistä muovikassia vuodessa per nenä?
"Keskiverto suomalainen hankkii vuosittain keskimäärin 55 kertakäyttöistä muovikassia, kun Euroopan keskiarvo on 200. Amerikkalaiset käyttävät vuosittain keskimäärin jopa 1 500 kertakäyttöistä kassia." Lähde: Maaseudun Tulevaisuus
Yritän kuitenkin lähestyä asiaa positiivisuuden kautta. Muistatteko, kun kirjoitin siitä, miten eko-omatunto kolkuttaa muovikassien kanssa ja siitä miten osallistuin haasteeseen ja onnistuin? Asia olisi syytä ottaa taas tarkkailun alle. Nyt olisi hyvä hetki. En ole itsekään ollut asian kanssa ehdoton.
Ensimmäiseen mainitsemaani asiaan saisi jokainen tänään kiinnittää huomiota. Haloo - eletään vuotta 2016. Tieto kulkee ja uutta opitaan. Jos on oltu kivikaudella tyhmiä jurmukoita, niin kyllä jo tänä päivänä pitäisi jo tietää, että ihon väriin katsomatta jokainen on yhtä arvokas.
Kirjoitan itselleni muistilapun : pienet teot ratkaisee.
Molemmissa.