Ulkona viima kärvistää ihmisten katseet kuivakoiksi. Hetkittäin tekisi mieli kadota jonnekin lämpimään. Ensiapu löytyy yllättävän läheltä. Maksu kassalle ja jätän ulkovaatteet lukolliseen lokeroon. Sisään astuessa rillit lyö huuruun ja suupielet vääntyy kohti korvia. Tuoksuu kesälle. En niistä kasveista niin ymmärrä, mutta olihan se ihanaa. Etenkin, kun ulkona tuo syksy kääntää kauniitkin kummitusmaisiksi.
Kuvat Kasvitieteellinen puutarha.
ps. nuo lumpeet kuulema kantavat kaksikin aikuista. Siis kaksi!